Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutuksen satoa

Osallistuimme Joensuussa helmi-maaliskuussa 2016 Opetushallituksen järjestämään Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutukseen. Siihen osallistui sekä opettajia että kirjastoammattilaisia ympäri Suomea. Koulutuksen tarkoituksena oli tutustua siihen, miten koulujen ja kirjastojen yhteistyö nousee esiin uudessa OPS:ssa ja millaisia käytännön keinoja sekä sosiaalisen median sovelluksia ja välineitä voisimme hyödyntää toteuttaessamme sen tavoitteita oppilaiden kanssa.

Uusi OPS2016 muodostaa aiempaa selvästi tukevamman pohjan koulun ja kirjaston yhteistyölle. Paitsi että kirjasto nousee entistä selkeämmin esille koulun yhteistyökumppanina, myös laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien ja ilmiöpohjaisen oppimisen painottaminen johtavat siihen, että oppilailla on entistä enemmän tarvetta kirjastojen tiedonhallintataitojen opetukselle ja kirjastojen tarjoamille monipuolisille aineistoille sekä sähköisille materiaaleille. Oppimisympäristönä kirjaston rooli korostuu entisestään, kun oppimisen prosesseja pyritään laajentamaan luokkahuoneesta ulos aitoihin ympäristöihin. Uusi OPS lisää ja monipuolistaa varmasti kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä.

Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutus innosti ja kannusti kokeilemaan uutta. Se avarsi yhteistyön mahdollisuuksia koulun ja kirjaston välille ja antoi uusia keinoja/välineitä opettamiseen ja opetusmateriaalin tuottamiseen.  Juuri tällainen käytännönläheinen koulutus on tarpeen, jossa osallistujat pääsevät itse kokeilemaan esiteltyjä työkaluja, kuten  esityskuvan rakentamiseen suunniteltua Thinglink-sovellusta (https://www.thinglink.com/ ) tai Preziä (https://prezi.com/ ), josta saa uutta potkua Power point -esityksiin.

Uusi OPS asettaa kirjastolle haasteita. Kirjaston työntekijöiden on mietittävä, miten uusin tavoin he voivat tietojensa ja taitojensa avulla auttaa kouluja toteuttamaan OPS:n tavoitteita. Näitä tapoja kannattaisi varmasti ideoida yhdessä, koska kuten tämän koulutuksen aikana olemme huomanneet, useamman alan ihmisten jakaessa kokemuksiaan syntyy monia hienoja ahaa-elämyksiä. :) Tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen helpottaa työtä jatkossa, joten toivottavasti yhteistyön tuloksina syntyneet uudet ideat ja käytännöt ovat myös muiden  käytettävissä.

Toinen tärkeä haaste liittyy informaatiolukutaidon harjoittelemiseen. Nykyajan yhteiskunnassa on koko ajan entistä tärkeämpää  osata etsiä, käsitellä, arvioida ja jakaa tietoa. Kirjasto ja koulu ovat avainasemassa näiden taitojen opettamisessa. Kirjasto pystyy auttamaan etenkin tiedon kriittisen arvioinnin ja juuri siinä tilanteessa tarvittavan tiedon erottelemisen harjoittelemisessa. Perinteisesti kirjaston rooli on painottunut tiedonhaun opettamiseen ja luotettavien tiedonlähteiden esittelyyn, mutta prosessimaisessa opiskelussa opetusta on luontevaa laajentaa ulottumaan kaikkien yllä mainittujen osa-alueiden harjoitteluun. Samalla on tietenkin syytä miettiä, mitkä ovat opettajan ja mitkä kirjastoammattilaisen vahvuudet ja miten työtä kannattaa jakaa. Mielestäni yksilölliset ratkaisut ovat hyvä keino tehdä työstä mielekästä molemmille.

Koulutuksen aikana vahvistui käsitys siitä, että oivalluksien jakaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä on erittäin tärkeää parhaan oppimistuloksen saavuttamiseksi. Ryhmässä toimivien erilaiset havainnot ja kokemukset tulevat kaikkien yhteiseen käyttöön. Usean ammattikunnan yhteistyön avulla pystytään hyödyntämään muiden ihmisten ymmärrystä ja erilaisia tietoja. Kirjastojen ja koulun yhteistyöllä on Suomessa pitkä perinne ja osaltaan myös yhteinen kohderyhmä: lapset ja nuoret. Ilmiölähtöinen oppiminen vastaa tulevaisuuden haasteisiin, kun koululaisten täytyy oppia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä koulutuksessa käsitellyt sisällöt antoivat uusia välineitä esimerkiksi tiedon jakamisen, lähdekriittisyyden ja itsenäisen tiedonhaun opetukseen.

Koulutuksessa esiin nostettu ja käytännössä kokeiltu ohjatun tutkimisen menetelmä vaikuttaa todella kiinnostavalta ja hyödylliseltä. Sen käyttäminen projekteissa antaa koululle mahdollisuuden toteuttaa monia OPS:n tavoitteita ja etenkin ilmiöpohjaista oppimista. Kirjasto puolestaan pääsee sitä kautta tuomaan oppilaiden oppimisprosessin tueksi tiedonhakuun, tiedonhallintaan ja aineistojen tuntemukseen liittyviä vahvuuksiaan. Vaikka samantyylistä yhteistyötä on jo aiemmin toteutettu ainakin joissain kunnissa tai kaupungeissa, niin ensi syksystä lähtien menetelmän käyttö yleistyy varmasti kirjastojen ja koulujen välisessä yhteistyössä.

Koulun ja kirjaston välinen yhteistyö vaatii yhteissuunnitteluaikaa ja sitoutumista. Saattaa olla haasteellista sovitella palaverit tiukkoihin aikatauluihin, mutta säännöllinen yhteydenpito varmasti kannattaa, etenkin kun huomioidaan että uusi OPS on voimassa kymmenen vuotta ja sinä aikana kehittyy monia uusia hyviä sovelluksia ja toimivia käytäntöjä. Erilaiset sähköisen yhteydenpidon apuvälineet ja jaettavat presentaatiopohjat voisivat tuoda apua tähän pulmaan. Jotta yhteistyö saadaan kunnolla alkuun ja toimivaksi, on tärkeää, että esimiestasolla ollaan yhtä lailla tietoisia ja sitoutuneita yhteistyöhön kuin työtä käytännössä yhteistyönä tekevien parissa. Työajan käyttäminen yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen täytyy olla selkeästi mainittuna työnkuvassa. Tämä voi joillekin esimiehille olla uusi asia. Myös työyhteisön sisällä saatetaan joutua keskustelemaan siitä, että kaikkien työtä ei tehdä pelkästään varsinaisella työpaikalla. Sekä kirjaston, että koulun pitäisi pystyä sopimaan ja joustamaan aikatauluissaan. Parhaiten tämä saadaan toimimaan yhteisellä suunnittelulla.

Ohjattu tiedonhaku ja digitaalinen tarinankerronta työkaluina ilmiöpohjaisessa oppimisessa

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppiminen sidotaan autenttisen maailman kontekstiin, aitoihin ilmiöihin joita oppijat tutkivat. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa voidaan ylittää oppiainerajoja ja toteuttaa monialaisia oppimiskokemuksia uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Kirjasto ja koulu ovat luontevia, toisiaan täydentäviä yhteistyökumppaneita ilmiöoppimisessa. Tiedolla työskenteleminen on iso osa nykypäivän oppimista. Tiedosta luomme omaa ymmärrystä ja kerrytämme osaamistamme. Koululaisten tiedonhankinnan taidoissa on havaittu paljon puutteita. Jotta oppilas pystyy täysipainoiseen oppimiseen, pitää hänellä olla ymmärrys siitä, miten löytää luotettavaa tietoa ja miten sitä käyttää. Vankat tieto-osaamisen taidot ovat edellytys ilmiöpohjaiselle ja tutkivalle oppimiselle. Kirjaston ja koulun yhteistyöllä voidaan taata laadukas ohjaus tiedonhankintaan.

Digitaalinen tarinankerronta toimii pedagogisena välineenä. Luomalla oman tarinan opittavasta sisällöstä oppija prosessoi, havainnollista ja kuvaa opittavan asian sisältöjä ja syventää omaa oppimista. Samalla opitaan teknisiä taitoja digitaalisten työvälineiden kanssa työskennellessä.

Jos haluat tietää lisää, niin tervetuloa mukaan helmikuussa 2016 Joensuussa alkavaan Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely koulutukseen.  Koulutuksessa toteutetaan ilmiöpohjaisen opetuksen kokeilu hyödyntäen Guided inquiry menetelmää ja digitaalista tarinankerrontaa.

Lue lisää ohjatusta tiedonhankinnasta Anun blogista

http://anuojaranta.blogspot.fi/2015/09/opettajat-ja-kirjastolaiset-yhden.html

http://anuojaranta.blogspot.fi/2015/08/guided-inquiry-desing-and-some-issues.html

Kirjoittajat: kirjastonhoitaja, opettaja, tohtorikoulutettava Anu Ojaranta ja suunnittelija Anne Karhapää.

Tiedonhallintaa opetustyössä

Tiedonhallintataidot ovat tulevaisuuden avaintaitoja. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan taitoa hakea tietoa, käsitellä, lukea kriittisesti, arvioida, ja  käyttää tietoa eettisesti. Myös koulussa tiedonhallintataitoja tulisi kehittää monipuolisesti. Viime aikoina julkisuuteen on noussut valeprofiileita, valheellisia tai vahvoja äärimielipiteitä herättäviä kirjoituksia. On tärkeää että oppilaat saavat hyvät valmiudet lukea kriittisesti verkossa eteen tulevia erilaisia tekstejä ja ymmärtävät, kuinka kirjoituksissa usein pyritään vaikuttamaan lukijoiden mielipiteisiin, joskus jopa valheellisin keinoin.

Tiedonhaku tekee aivoille hyvää. Verkko tulvii informaatiota ja haemme sitä jatkuvasti. Google-haku oli kolmannella sijalla 2015 vuoden Top tools for learning kansainvälisessä kyselytutkimuksessa. Ennen kaikkea haluamme löytää tarvitsemamme tiedon nopeasti. Nopea Google-haku voi usein tuottaa tarvittavan tuloksen, mutta syvällisempi tiedonhaku ja sen käsittely on laajempi prosessi. Se vaatii erilaisia taitoja, joita tulee kehittää koko elämän ajan. Erilaisten sanahakupalveluiden lisäksi myös tiedonvälittäjäorganisaatioilla, eli museoilla, arkistoilla sekä kirjastoilla on merkittävä rooli internetissä. Tiedonhaun eri menetelmissä on käsillämme useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka ennemmin tukevat toisiaan, kuin sulkevat toisiaan pois.

Mitä tiedämme hakukoneista ja mitä ne tietävät meistä? Kun tiedonhaussa käytetään Googlea tai mitä tahansa sanahakupalvelua, on terveellistä tietää, mihin saatu hakutulos perustuu. Hakukoneet profiloivat käyttäjiään ja tarjoavat tietoa, jonka olettavat kiinnostavan käyttäjää. Kun hakupalvelu tarjoaa tulokseksi satoja eri linkkejä, miten löydämme juuri ne relevantit tulokset epärelevanttien seasta, kuinka siis tarkennamme hakuamme? Menetelmien ja periaatteiden lisäksi on hyvä hallita myös tiedonhakuun liittyvät termit ja käsitteet: mitä oikeastaan tarkoittaa relevantti hakutulos tai vaikkapa tiedontarve? Mikä on tietokanta?

Kun verkon tietotulvasta löytyy juuri omaan tarpeeseen vastaavaa tietoa, on hyödyllistä että osaa tallentaa itselleen tiedon niin että se on myöhemminkin löydettävissä. Verkkolinkkejä ei enää kannata tallentaa lähettämällä niitä itselleen sähköpostilla, koska siihen tarkoitukseen on olemassa paremmin toimivia, ilmaisia sovelluksia. Voit organisoida linkkisi haluamallasi tavalla, ja myös jakaa vaikka oppilaidesi tai koko työyhteisön käyttöön. Uudistuva opetussuunnitelma korostaa yhä voimakkaammin yhteisöllistä oppimista, mikä edellyttää yhteisöllistä tiedonhallintaa.

Verkosta löytyy paljon valmista materiaalia opetukseen, ja sitä kannattaa myös hyödyntää. Tekijänoikeudet on oleellista tuntea ja huomioida kun käyttää verkosta löytyviä resursseja opetuksessa tai tuottaa verkkoon omaa materiaalia.

Tiedon- ja medianhallintaa luovasti ja pedagogisesti on Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutushanke, jonka koulutuksissa tutustumme näihin teemoihin. Tämä blogikirjoitus teki katsauksen sisältöihin, joita käsittelemme marraskuussa 2015 alkavassa koulutuksessa Tiedonhallinta opetustyössä 3 op. Tervetuloa mukaan koulutukseen!

Kirjoittajat: kirjastonhoitaja Timo Torvinen Joensuun seutukirjasto ja  suunnittelija Anne Karhapää Aducate

Blogin aloitus

Tämä blogisivusto toimii Tiedon- ja medianhallintaa luovasti ja pedagogisesti hankkeen kotisivuna. Lue lisää hankkeesta oikean laidan valikossa olevasta Esittely kohdasta. Tiedotamme täällä tulevista koulutuksista, esittelemme kouluttajien kanssa tulevia koulutussisältöjä ja jaamme tietoa ja koulutuksissa syntyneitä tuotoksia ja ideoita laajemmalle yleisölle.

Tavoitteena on lisätä ja laajentaa opettajien tiedon- ja medianhallintataitoja opetuksessa ja oppilaiden oppimisen ohjaamisessa ja edistää koulun ja kirjaston yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Koulut ja kirjastot ovat avainasemassa digitaalisen tiedon- ja medianhallintataitojen kehittämisessä ja lasten ja nuorten ohjaamisessa.

Hankkeen koulutukset käynnistyvät 2016 vuoden puolella. Syksyllä 2016 järjestämme päätöstapahtuman, jossa koulutusten osallistujat kouluista ja kirjastoista tulevat esittelemään omia kokeilujaan ja jakamaan hyviä käytänteitä kaikille kiinnostuneille.